Erikoinen juustolla

1. JOHDANTO

Toinen (n=2) tutkittava Seinäjoen Samburgerin (kavereiden kesken Sampan grillin) Erikoinen juustolla. Seinäjoen Samburger-grilli on Kauhavan Samburgerin sivutoimipiste. Koska asuinpaikkakuntani on Seinäjoki, on ko. paikkakunnan grillille hieman helpompaa matkustaa, joten Seinäjoen Samburgerista on kouliintunut kantagrillini. Pääasia on kuitenkin, ettei aterioissa ole eroa (lukuunottamatta Jokapojan pakkausta, joka kulkee Kauhavalla nimellä Sotapojan pakkaus, mutta ei jatketa saivartelua tämän pidempää). Samburger on kuitenkin SE grilli, jota erityisesti arvostan ja tämä luo haasteen tutkimuksen objektiivisuudelle. Toki syynsä on silläkin, että nimenomaan Samburger on kouliintunut suosikkigrillikseni. Kyse ei varmasti ole paikkakuntauskollisuudesta Kauhavaa kohtaan, koska sellaisesta ei allekirjoittaneen tapauksessa ole tietoakaan. Yksinkertaisesti Samburger harvoin tuottaa pettymyksen ja varsinkin Erikoinen juustolla on toteuttanut usein villeimmätkin makunautintotoiveeni, joita olen hypen kasvaessa suosikilleni asettanut. Nyt asiaan. Erikoinen juustolla sisältää normaalin pihvin, kananmunan, lauantaimakkarasiivun (paksuus noin 1cm) ja juuston. Hinta 5,70€.

2. TUTKIMUSMENETELMÄT

Silmäily

Haistelu

Maistelu

3. TUTKIMUSTULOKSET

Alkuvaikutelma ei luonut hämmästysfactoria, mutta ei myöskään pettymystä (disappointment). Hampurilainen ei näyttänyt erityisen isolta, mutten myöskään pettynyt kokoon. Folion läpi tuoksui hienoinen paistorasvan tuoksu.

Avattuani kääreet huomasin, ettei koko pienentynyt merkittävästi. Illuusiota ei siis oltu käytetty spontaanin asiakastyytyväisyyden takaamiseksi. Avattuani hampurilaisen, leijui sieraimiini sama folion lävitse tunkeutuva paistorasvan tuoksu.

Silmäiltyäni hampurilaista, koin lievää pettymyksen tunnetta. Ulkonäkö ei ollut kovin houkutteleva. Toki kuvassa näkyvä suurehko lauantaimakkarasiivu karkoitti ulkonäöstä aiheutuneen matalapaineen hyvin nopeasti tiehensä. Hetken näykittyäni jouduin taas turvautumaan haarukkaan, koska koin sen tekevän ruokailustani natinnollisempaa (suuni ei edelleenkään ole luotettava mittari hampurilaisen koon arvioimiseen). Ensimmäiseksi maistoin makkaran ja sämpylän, joka oli ulkoa rapea ja sisältä pehmeä. Paistorasvan tuoksun alkulähde selvisi, grillillä hampurilaiset dipataan kevyesti paistorasvaan. (Aortta kiittää, mutta jos menemme siihen niin voin samantien lopettaa tutkimuksen. Kyse ei ole terveellisen [pahan makuisen] hampurilaisen etsimisestä.)

Puolivälissä huomasin, etten ollut vielä täynnä. Tämä enteili sitä, että mahdollisesti myös tuhoaisin hampurilaisen muruja myöden. Puolivälissä olin kokenut jo kananamunan ja juuston maut. Erityisesti Samburgerin käyttämä Koskenlaskija-juusto ja sen määrä saavat erityiskiitokset. Jos rakkaus olisi maku niin se olisi varmaankin Koskenlaskija-juusto hampurilaisen välissä (pahoittelen ontuvaa kuvailua). Hampurilainen tuli syötyä viimeistä murua myöden ja lopuksi tunsin selkeän täyteyden tunteen. 

4. JOHTOPÄÄTÖKSET

Seinäjoen Samburgerin Erikoinen juustolla pärjäsi tutkimuksessa loistavasti. Maku oli erittäin tyydyttävä ja täyteyden tunne tuli lopulta. Missään vaiheessa yksikään hampurilaisen ainesosa ei ollut liian voimakas tai mitäänsanomaton. Makutasapaino oli kunnossa. Ainoa ärsyttävä piirre oli hampurilaisen korkea sotkukapasiteetti. Sormet, puhelin, hihat, naama, kaikki sotkussa. Plussaa hampurilainen sai sämpylöiden rapeudesta, lauantaimakkarasta, kosteudesta ja erityismainintana Koskenlaskija-juustosta. Miinusta tuli ulkonäöstä ja korkeasta sotkukapasiteetista.

5. POHDINTA

Kehitysehdotuksena mainittakoon ulkonäön parantaminen. Kyse oli siitä miten hampurilainen oli koottu. Ainekset eivät olleet kohtisuorassa linjassa keskenään vaan lievää porrastusta oli havaittavissa, mikä aiheutti kauniisti sanottuna "eriskummallisen" ulkonäön. Sotkuisuutta en lähtisi muuttamaan, koska kyse oli luultavasti mausteiden paljoudesta, joka taas takasi sen ettei hampurilainen ollut kuiva. Kuivuuden pelossa en lähtisi vähentämään mausteita.